|
Näyttelyt Birger Kaipiainen ja Michael Schilkin: Collection Kakkonen
|
|||||||||||
|
Birger Kaipiainen ja Michael Schilkin: Collection Kakkonen Taidemuseo Eemilin kesässä kuljetaan keramiikkataiteen maailmaan. Kesänäyttely esittelee Birger Kaipiaisen ja Michael Schilkinin keramiikkaa kauppaneuvos ja taiteenkeräilijä Kyösti Kakkosen kokoelmasta. Kokoelma, Collection Kakkonen, on maailman laajin ja merkittävin yksityiskokoelma suomalaista lasi- ja keramiikkataidetta. Kokoelman tavoitteena on olla aktiivisesti esillä ja yleisön saavutettavissa.Keramiikkataiteilijat Birger Kaipiainen ja Michael Schilkin loivat 1930-luvulta alkaen uran Arabian taiteilijoina, jotka tunnetaan etenkin rakastetuista luonto-, ihmis- ja eläinaiheista. Vuonna 2025 Schilkinin syntymästä tulee kuluneeksi 125 vuotta ja Kaipiaisen 110 vuotta. He olivat kumpikin rautatietyöntekijöiden poikia. Miehiä yhdistää myös Laatokka, jonka maisemat jäivät lähtemättömästi Kaipiaisen mieleen ja jolla koettu haaksirikko vaikutti käänteentekevästi Schilkinin elämään. Michael Schilkin oli syntynyt Pietarissa vuonna 1900. Schilkin, venäläissyntyinen emigrantti, opiskeli 1920-luvulla Taideteollisuuskeskuskoulussa ja työskenteli Arabialla Helsingissä vuodesta 1936 kuolemaansa 1962 asti. Schilkin päätyi Suomeen 21-vuotiaana, kun hän oli purjehtimassa pursiseuran kanssa Laatokalla, jossa vene joutui haaksirikkoon ja ajautui Suomen puolelle. Suomen kansalaisuuden Schilkin sai vuonna 1937. Birger Kaipiainen syntyi vuonna 1915 Porissa. Isä oli kotoisin Mikkelistä, ja äidin koti oli ruotsinkielinen. Perhe asettui pian Helsinkiin, mutta lapsuutensa kesiä Kaipiainen vietti Sortavalassa. Sortavalan kesäinen luonto ja Laatokka, ortodoksiset ikonit sekä Valamon luostari vaikuttivat myöhemmin Kaipiaisen keramiikkataiteeseen, jossa ilmenee runsautta, koristeellisuutta ja kasviaiheita. Lapsuuden kesät jäivät alitajuntaan, josta ne siirtyivät taiteeseen. Birger Kaipiainen työskenteli suurimman osan urastaan Arabian keramiikkataiteilijana vuodesta 1937 aina 1980-luvulle saakka. Työhuoneena oli 1950-luvulta lähtien tehtaan yhdeksännen kerroksen ateljee, joka oli ollut aiemmin Michael Schilkinin käytössä. Schilkinin taito käsitellä savea innosti myös nuorempia keraamikkoja – kuten Kaipiaista. Kaipiainen kuoli vuonna 1988. Teoskuvassa Birger Kaipiaisen neljä uniikkia veistosta, keilanaisia, 1951-1952, Arabia. |
|||||||||||
